Otteluraportti: FC Futarit 2 - 4 FC Rellu (2-0)

Torstai 26.7.

Ahvenisjärvi, Hervanta

Edellisessa sarjaottelussa täysin ansaitun 0-2 kylvetyksen saanut FCR tuli Ahvenisjärven pikkuruiselle stadionille odottavalla tunnelmalla. Tappion tuomaa sisuuntumista ei näkynyt naamoilla, enemminkin tuntui kaikkien valmistautuen otteluun ajatuksella mitenkähän tänään kulkee. Yhtenäisen alkulämmittelyn puuttuessa tuntuu välillä ettei ajatus ole kääntynyt illan otteluun riittävän tehokkaasti, ja tämä onkin nähty useamman kerran kauden mittaan vastustajan saadessa suht helpon avausmaalin heti ottelun alkuun.

Ottelun pyörähtäessä käyntiin kävi FCR:n tekninen ja fyysinen etumatka vastustajaan nähden heti ilmi. Heti ensihetkillä peli painettiin Futareiden päätyyn ja pallo pyöri maalilla odottaen vain avausosumaa. Paine tuotti kulmapotkun 9. minuutilla, mutta sen sijaan että FCR olisi tuosta työntänyt avausosuman kävikin toisin. Etutolpalla ollut puolustaja purki pallon puoleen kenttään, josta nopeammin reagoineet futarit pääsivät 2-1 vastahyökkäykseen. Laiturin hyökkäsin auringosta kuin japanilaishävittäjät aikanaan Midwayssa, ja maalilla heilunut Roope Hakulinen sai ainoastaan haparoitua pallon tolppaan. Takaisin kentälle kimmonneessa pallossa oli ensimmäisenä tilanteen toinen Futari, ja jälleen kerran palloa laitettiin tyhjään Rellu maaliin. 

Ottelun alku oli jälleen masentava, ja sai Rellulaisten ryhdin notkahtamaan. Alun hyvä ote ja vire valui viemäriin ja peli muuttui puolihuolimattomaksi pelailuksi. Tämä pelailu sai sitten kirsikkansa kakun päälle pari minuuttia ennen puoliaikaa, kun futareiden keskikenttämies sijoitti pallon maaliin keskiympyrästä, ikäänkuin alleviivatakseen näyryytystä.

Puoliajalla pidettiin sitten mukavasti henkeä nostanut puhehetki taktiikkavelho Juho Taipaleen johdolla. Jokainen pelaaja tunsi kyllä piston sydämessään tästä lepsuilusta, ja hyvässä hengessä saatiin puhallettua taistelutahto jälleen henkiin.

Toisen jakson alkajaisiksi otti rellumiehitys suitset käsiin ohjastajan paikalla ja alkoi viedä ottela haluamaansa suuntaan. Laitojen kautta noustiin toistuvasti, keskityspalloja ja vapaapotkuja saatiin toimitettua toistuvasti futareiden boksiin ja ottelussa oli mainiota takaa-ajon henkeä. Muiden muassa Erno Maja esitteli jälleen jo kulttimainetta saavuttaneen puolivolleyvastiksen ylärimaan. Tulostaululle taistelu heijastui ensimmäisen kerran 55. minuutilla Samuli Hännikäisen rynnistäessä tuulispäänä jälleen yhteen keskitykseen. Viimeistely kantapäällä seläntakaa veskan yli kahden puolustajan välistä hakee vertaistaa, ja samalla Hännikäinen avasi maalitilinsä FCR paidassa. Taistelun ruumiillistuessa maalin muotoon Rellun liike vahvistui entisestään, ja vain viisi minuuttia myöhemmin kävi Hännikäinen kurittamassa Futareiden väsynyttä puolustuslinjaa uudelleen. Väkevä taistelu irtopalloon kahden puolustajan välistä ja kärkkärisijoitus ohi vastaantulleen maalivahdin toi Rellun ansaitusti tasoihin, ja ottelua vielä pelaamatta puoli tuntia. 

Tasatilanteessa Rellu ei alkanut löysäilemää, vaan pisti pienempää vaihdetta silmään ohituspaikkaa silmäillen. Punoitus futaripakkien naamalla vain paheni relluhyökkääjien ahnaasti metsästäessä maalipaikkoja. 63. minuutilla syötönkatko keskialueella lähetti Rellun vastahyökkäykseen. Kasper Kahila nousi vasemmalta ja tarjoili keskellä odotelleelle Tuomas Nykäselle paikan näennäisesti helppoon viimeistelyyn. Maalivahti sai kuitenkin hieman kättä vedon väliin, mutta Nykänen seurasi tilanteen mallikkaasti loppuun survoen 3-2 johto-osuman sisään tolpan kupeesta. 

Tappioasemaan ajautun Futarit joutui nostamaan pakettiaan tämänjälkeen, joka tietenkin antoi tilaa Rellun vikkelälle hyökkäysosastolle. Ottelun viimeinen maali nähtiin 83. minuutilla kun Erno Maja antoi mainion vapaapotkun puolenkentän tuntumasta vasemmalta laidalta. Kärjessä saukkomaisen sulavasti liikkunu Nykänen kipaisi ripeimpänä keskitykseen viimeistellen päämaalin vasemman tolpan kautta. Tuo maali viimeistään tappoi futareiden toivon sarjapisteista, ja viimeisen kympi aikanakin oli Rellu lähempänä lisämaaleja kuin takaa-ajajat.

Miellyttävää vaihtelua kesän toimintaa oli tämä valkopaitaisen osaston ryhtiliike tappiotilanteessa. Muistettakoon, että 0-2 taukotilanne ei kerro lainkaan kentän tapahtumista, mutta siitä tyylikkäästi nouseminen on ollut harvinaista herkkua, ja mielelläni toivotan tämänkaltaiset taistelut tervetulleeksi FCR:n toimintaan pysyvästi.

Otteluraportti: Tuomas Nykänen